Elikkäs siis. En oo kirjotellut tänne melkeen kahteen kuukauteen. Omatuntoa on kolhinu monesti mutta on ollu niin paljon kaikkea muuta. Ennen kaikkea oon koittanu saada itteeni henkisesti kuntoon. Vähän aikaa sitten oli semmonen kausi etten saanut mitään aikaseksi ja kaikki otti päästä ja ahisti. Nyt kuitenki puhaltaa uudet tuulet ja oon alkanu reippaaksi! :-)
Koulua oon käyny normaaliin tapaan, nyt on alkanu hohun (hoidon ja huolenpidon) harjotukset! Ihan sikasiistiä päästä oikeesti tekemään asioita eikä kuunnella vaan tunnilla tylsistyneenä että miten asiat hoidetaan teoriatasolla. Nyt ollaan jo niitä sidoksia harjoteltu jajaja täänään kokeiltiin vuodepotilaan syöttämistä, sekä näkökykyisen että sokean. Oli kiva päästä kokeileen, että miten tää kaikki tapahtuu käytännössä. Tänään myös opin, miten sänky ja vuodevaatteet pedataan oikeaoppisesti ja hygieenisesti. Hirveen viisaalta kuulostaa tää mun kirjotus mutta kerranki näinpäin :D
Meillä oli koulussa ryhmätyön aiheena yksinäisyys ja aloin miettimään mitä se oikeestaan on. Onko se vaan sitä, että ihmisellä ei oo ketään ympärillä, ja miten ihminen, jolla on paljonkin ihmisiä ympärillä, voi tuntea itsensä yksinäiseksi? Mulla oli yksinäinen olo koko peruskoulun ajan ja välillä se palaa kummittelemaan. Mulla on onneksi ystäviä, joihin voin turvautua sillon ku olo on heikoin, ja niin pitäs olla kaikilla muillakin. :-)
Koulu on rankkaa, päivät on rankkoja. Itseopiskelupäiviä näyttää kuitenki tulevan ihan makosasti :-) Koulusta on kuitenki tullu jo vähän mukavempaa, silti vaatii ponnisteluja aamulla nousta, mutta sitähän tää elämä on :-)
Huomenna kuvia!
Noora.
torstai 11. huhtikuuta 2013
tiistai 19. helmikuuta 2013
Talking about Tuesday.
Ciao. Alotan tän postauksen tällä rauhallisella kappaleella, joka sopii tämän tiistain kirjoitukseen. Aattelin tänään lisätä kuvia tähän postaukseen ja kertoa niistä, ettei tästä tulis niin kirjotuksentäyteistä ja kuivaa tällä kertaa. Ostin eilen Anttilan pimeiden hintojen päiviltä kaks Maybellinen ripsiväriä, joita oon käyttäny enneneki ja tiesin niiden olevan hyvät. Oli siis kaks kappaletta kympillä (eli kaks kappaletta yhden hinnalla). Tajusin sitte eilen käyttäessäni että joko 1. mulla on tosi vääristyny muistikuva tai 2. tuotteen laatu on huonontunu. No jokatapauksessa se oli jotenki niin vetinen ripsiväri ettei meinannut tarttua alkuunkaan ripsiin ja näytti siltä että ei ois ollu ripsaria alkuunkaan. Tänään kuitenkin meikatessani se näytti jo taas ihan asialliselta. Musta tuntuu että mun ripsillä vaan taitaa olla asenneongelma. Kyseessä siis Maybelline Great Lash, tämännäköinen putkilopötkilö.
Hätäsen johtopäätökseni takia säntäsin uudestaan pimeille hinnoille ja ostin Rimmelin nätin näköset ripsarit, nekin kaks kappaletta kympillä. Olin eilen jo empiny näiden kahden välillä enkä sitten osannu päättää ja otin Maybellinen, koska merkki kuulosti paremmalta. Tänään halusin kuitenkin käydä ostamassa vielä toisen niistä, jonka välillä olin epäröinyt eilen. En päässyt kokeilemaan tätä kun vaan alaripsiin eilen kaupassa, tyhmä kun olin ja lähin meikit naamassa meikkiostoksille. Anyways, huomenna pääsen tätä testaamaan. Tattadaa, Rimmel Glam'eyes.
Ihan naurattaa tämä meikkihulluus. Nyt on neljä uutta ripsiväriä, eipähän pitäis loppua nopeesti. Musta ei kyllä ikinä tiiä kun saatan meikata kaks kertaa päivässä ja tunnin kerrallaan. :-D Meikit onkin vaan mun intohimo, nothing to do. Jos mulla ei oo tekemistä niin saatan alkaa opettelemaan uusia meikkityylejä.
Ylemmssä vaan perus ripsarit ja eyeliner vaaleen luomivärin kanssa. Parhaiten onnistunu silmäkuva silti ehkä ikinä. Alemmassa näkee kuin mulla on silmissä vihreetä kun valo koskettaa suoraa silmiin.
Ystäväni kehotti minua kirjoittamaan elämäni tärkeimmistä tukihenkilöistä. Päätin toteuttaa tämän kehotuksen.
No kyllähän te kaikki varmaan äidinrakkauden ymmärrätte. Äiti on mun tukipilari, aina ollu kannattelemassa ja huolehtimassa tarpeiden mukaan. Sössönsöö ja lässynlää, kyllä te tiiätte. Äiti on rakas ♥
--- ♥ ---
Nämä kaks tyttöä on tehny musta vahvan. Nämä on saanu mut tuntemaan itseni tärkeäksi. Tuntemaan itseni ihmiseksi. Aina löytyy apua ja turvaa, olkapäätä ja syliä jos vaan tarve vaatii. Ihan kultasia. Älyttömän rakkaita. ♥
--- ♥ ---
Mitä serkumpi, sen herkumpi. Aina jaksaa kuunnella oli sitte hyvä tai huono päivä. Tajuaa mun raivopurkaukset ihan mitättömistäki syistä. Jaksaa vaan aina välittää. Yhessä jouduttu hankaluuksiin ja välitki ollu poikki mutta ei meitä voi kukkaan erottaa. Ollaan niinku paita ja perse. Nyt, huomenna, iankaikkisesti.
--- ♥ ---
Tukipilari koulussa. Paras ystävä. Jaetaan yhessä niin itkut ku naurutki. Tän tytön kanssa on aina hauskaa, eikä tuu hiljasuudessakaan vaivaantunutta oloa. Tämän pimatsun seurassa uskaltaa olla oma ittesä, ja seki kai mun. Mun muru! ♥
--- ♥ ---
5. Samuli
Niinku isoveli. Kestäny mun kiukkupurkauksia sen nelisen vuotta. Mahtavaa seuraa ja upea ihminen! Ainiin ja hyvä musiikkimaku :-)
--- ♥ ---
6. Henri
Vaikka kaukana assuuki, ossaa silti piristää päivää (ja pilata, niinku minäki, on tullu huomattua molempiin suuntiin :D). Meillä on ollu pitkiä hirveen huonoja kausia mutta niistäki on setvimällä selvitty. Ollu aina mun tukena hyvinä ja huonoina päivinä, yrittää piristää sen minkä ossaa ja kerkiää, aivan tosi iso apu ja hyvä ystävä! ♥
--- ♥ ---
Kelailin tossa ku lueskelin muita blogeja että on tommonen andthatswhoiam - haaste, jossa kerätään kyseisiä kuvia, joissa on jotakin väittämiä, ja omalla kohdalla paikkaansa pitävät lisätään blogimerkintään. Peräkanaa vaan. Aattelin suorittaa sen mielenkiinnosta, mitkä mun kohdalle osuu vai osuuko mikään, ja te saatte vähän tutustua muhun samalla. Niitä tosiaan löytyi hurumykkä, joten tästä postauksesta tulee pit-kä.
--- ♥ ---
After all ;
♥ : Noora
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)